Carcassonne on liioittelematta 2000-luvun tärkein pelijulkaisu. Sitä on julkaistu jo parillakymmenellä eri kielellä, ja maailmanlaajuisesti sen myyntilukemat ovat jo useissa miljoonissa kappaleissa. Suomessakin peli voitti heti ilmestyttyään (2004) paikallisen Vuoden Pelipalkinnon ja on ollut siitä lähtien suomalaisten suosikki.

Carcassonne on ansainnut paikkansa jokaisessa pelikokoelmassa. Peliin on saatavilla paljon lisäosia ja erilaisia sisarpelejä. Lisäosat edellyttävät alkuperäisen Carcassonnen omistamista. Kattavan listan eri Carcassonne tuotteista löytää Carcassonne infosta.

Peliä pelataan neliskulmaisilla laatoilla, jotka kuvaavat Carcassonnen kaupunkia ympäröiviä niittyjä ja niiden piirteitä: teitä, peltoja, luostareita ja kaupunginmuureja. Pelin aikana laattoja ladotaan pöydälle siten, että ne muodostavat yhtenäisiä rakennelmia.
Pelkät laatat eivät kuitenkaan riitä. Toisen tärkeän osan muodostavat nappulat, joita englanniksi kutsutaan meepleiksi. Jokaisella pelaajalla on joukko uskollisia seuraajia, Meeplejä , joita pelataan laatoille pisteitä keräämään. Meeplen rooli riippuu siitä, mihin sen pelaa. Tiellä siitä tulee maantierosvo, pellolla viljelijä , kaupungissa ritari ja luostarissa munkki. Jokaisella eri tyypillä on omat sääntönsä pisteiden keräämiseksi.
Nappulan saa pelata vain sille laatalle, jonka juuri asettaa peliin ja vain, jos samassa rakennelmassa ei ole jo asukasta. Kun rakennelma on valmis (tiellä on kaksi päätä, kaupunki on kokonaan muurin ympäröimä tai luostari on laattojen piirittämä), nappulan saa takaisin käyttöön ja pisteet kertyvät tilille.
Maanviljelijät pysyvät laudalla koko pelin ajan, mutta voivat tuottaa todella paljon pisteitä.
Kun kaksi rakennelmaa yhdistyy, kummassakin olevat nappulat pysyvät laudalla. Tällä tavalla voi kiilata itsensä toisen pelaajan aloittamiin rakennelmiin. Tasapelin sattuessa kumpikin saa saman verran pisteitä, joten yhteistyö on hyödyttää molempia – saahan kaksi pelaajaa rakennelman valmiiksi nopeammin. Toinen pelaaja voi kuitenkin yrittää anastaa rakennelman itselleen ylivoimalla.
Laattojen asettelu on yksinkertaista puuhaa: kuka tahansa ymmärtää välittömästi, kuinka erilaiset laatat sopivat yhteen. Pisteytyksen oppii tuota pikaa ja pelin taktiset hienoudetkin selviävät melko vähäisellä pelaamisella.
Pelin pelaaminen on silti hauskaa pidemmän päälle. Laattojen satunnaisuus ja pelaajien odottamattomat aivoitukset tekevät jokaisesta pelistä hieman erilaisen kokemuksen.

Carcassonne on suurmenestys, joka sopii hyvin erilaisille ihmisille. Se sopii koko perheelle: pienemmätkin lapset voivat pelata peliä, varsinkin jos maanviljelijät jättää pois. (tässä uudessa laitoksessa maanviljelijät eivät itse asiassa kuulu enää aloittelijasääntöihin) Laattojen parasta asetteluakin voi pohtia vaikka yhdessä. Toisaalta Carcassonnea voi pelata kilpailullisemmallakin asenteella, vallaten ja turmellen toisten rakennelmia. Kokeneemmille pelaajille peli toimii hyvin nopeana välipelinä.

Carcassonne on myös oikeasti olemassa, kaupunki sijaitsee Etelä-Ranskassa. Se tunnetaan linnoituksistaan jotka valittiin vuonna 1997 UNESCO:n maailmanperintölistalle. Paikka on varmasti vierailun arvoinen, varsinkin jos matka suuntaa muutenkin kyseiselle seudulle.